maanantai 26. helmikuuta 2018

Junalla Malagaan...


Lähdin ystävän kanssa Malagaan junalla Los Bolichen asemalta jossa tulikin ensimmäinen este vastaan, siis hissi oli rikki. Onneksi mukana oli tottunut pyörätuolin käyttäjän kanssa liikkuja, siis sarvista kiinni ja kelattiin pitkiä ja jyrkkiä luiskia ylös päin kaksi kerrosta.  Junassa on yksi vaunu jossa on pyörätuolia varten tulee luiska asemalla ja tuossa kuvassa oleva rako oli kaksi kertaa, niin iso kun tuo. Taas oli apu tarpeen. Kuvasin tuon rakosen sitten seuraavalta asemalta. Junassa oli kaksi paikkaa johon pääsi tuolilla ois siinä ollut turvavyökin, mutta minähän tykkään vaarallisesta elämästä, niin en sitä tarvinnut.  Tuli siihen vielä joku mopolla plussaa oli, että mopon sai laturiin.....


Tässä joku tulee rollaattorin kanssa....mietin, että pikkulapsen jalka tuosta kyllä putoaa, toivottavasti tulevat jonkun aukuisen sylissä? Malagan Centron pysäkillä oli parempi luiska tosin siinäkin on tasoeroja. Perillä oltiin kuitenkin. Seuraavaksi lähdettiin etsimään vessaa....Jonkun sanetorin aulassa istui ihmisiä odottamassa lääkärille ja me huomattiin, että...jes täältä löytyy vessa...


Lähdettiin mutu tuntumalla kohti vanhaa kaupunkia joka kyllä löydettiin ja siellä kuljettiin kujia edestakaisin ja lopulta löydettiin kiva ruokapaukka.




Hauska patsas käsi ja kyyhkynen.


Tämä oli joku Kirkko.


Aivan ihania kapeita kujia.



Lissä kujia....


Paellaa syötiin jossa oli meren antimia, simpukoita, katkarapuja, kalaa...oli herkullista!


Näitä kujia oli kiva kulkea....


Lopulta päädyttiin tämmöseen kauppaan.....

Oli aika lähteä etsimään juna asemaa, niimpä suunnistimme sinne.....meitä yksi pariskunta seurasi - pelastettiin heidät nousemasta väärään junaan. Nyt ajoimme Fuengirolan pääteasemalle asti jossa olevat hissit toimi....tämän päivän kelausta tuli noin 6,5 kilometriä....

Loppu sanoiksi voisi sanoa, että matka junalla Fuengirolasta Malagaan vaatii pyörätuolilaiselta aikamoista punnerrusta, mutta reippaan avustajan kanssa onnistuu mainiosti.  

torstai 22. helmikuuta 2018

Vauhdikas päivä....


Ammulenkillä löysin lintupuiston jossa oli tosi paljon pieniä papukaijoja ja niistä lähti kova ääni.


Löytyi kuvauskohteita..



Papukaijat sulautui hyvin puiden väritykseen niitä ei juuri erota....


Petangin pelaajia.


Kotikadulla on myös suomalainen lääkäri.


Oli kiva katsella, kun kyyhkyset ja papukaijat kisaili ja kylpi samassa ammeessa.

Kaikenlaisia sattumuksia, ystäväni Anneli laittoi viestin, että pitäisi saada sähköpostit tulemaan kännykkään. No, minähän suuntasin hänen luokse ja olin astunut matkalla koiran paskaan jota en huomannut. Paska kikkare sitten kuivui Annelin lattialle...saatiin kenkä puhtaaksi ja myös lattia, tosin Risto aputassu haisteli tarkkaan ja lopuksi istui päälle.

Kun hommat oli hoidettu, niin jatkoin Pyrriin moikkaamaan sovittelukaveria Irmaa jonka tavoitinkin. Maailma on pieni, kun hänen poikansa jonka myös tapasin on  koulukaveri on minun siskon poika Antti. Ei ole tullut aikaisemmin puheeksi. 

Syömään ehdin kotiin tullessa, niin tämän päivän sauva kävelyä tuli 2600 askelta.... no hätä huomenna lisää.




sunnuntai 18. helmikuuta 2018

No, nyt ollaan muutettu kolmanteen asuntoon....


Tämän talon neljännessä kerroksessa on meidän koti seuraavat neljä viikkoa. Tämän talon hissit on myös pienet, mutta juuri ja juuri kun peruutan, niin mahdun pyörätuolin ja ostosrepun kanssa.... Kylppärit on ammeella joten aika haastavaa on suihkussa käynti, mutta tilaa on kolme makuuhuonetta, olohuone, keittiö ja kodinhoitohuone....


Hauskat pyykkinarut roikkuu sisäpihalla pesin kaksi kylppärin mattoa jotka pääsi ensimmäisenä narulle kuivamaan....


Lenkkeiltiin kämppiksen kanssa minä kelaamalla matkaa tuli 5,3 km... tämän patsaan olen kuvannut aikaisemmin, mutta silloin se oli liikenne ympyrässä nyt alue oli tehty kävelykaduksi, niin sai ottaa valokuvaa aivan rauhassa.


Konserttihallikin löydettiin, toivottavasti päästään kuulemaan jotain....


Aamulla kuvattu parvekkeelta komeat maisemat on meillä.


Pyykin kuivaus on ihana...sisäpihan narut joihin laitetaa pyykit kuivamaan ja vedetään narusta. Toivottavasti eivät putoa alas.....

Jos joku miettii, että onko asunto esteetön, niin ei ole kylpyhuoneiden vuoksi ja hissiin mahtuu pieni manuaali pyörätuoli yksinään jos on avustaja, niin ei mahdu yhtäaikaa kuin myös lastenvaunut pitää olla pienet. Seurasin erään äidin jolla oli paljon ostoksia ja vauva, niin oli aikamoinen temppu saada kaikki mahtumaan yhtäaikaa....


torstai 15. helmikuuta 2018

Hissi ei toiminut ensimmäisessä asunnossa...

Vauhdikkaasti alkoi loma, kun maanantain ja tiistain yöllä saavuttiin perille ja vastassa oleva Kimmo joutui kantamaan laukut ja pyörätuolin  neljänteen kerrokseen portaikkoa pitkin joka oli, niin kapea että siinä piti pyörätuoli kantaa jotenkin poikittain, kun ei mahtunut..... oli vaikea repiä huumoria! No, yöllä lähti vuokraajalle sähköpostia. Asia ratkesi aamulla, kun saatiin tieto uudesta majapaikasta, jossa voidaan olla lauantaihin asti. 

Ystävänpäivänä sain ihania vieraita Maijan ja Juhanan heidän kanssa käytiin lounaalla ja vietettiin laatuaikaa.... kiitos heille oli tosi kivaa.

Illalla vielä jalkahoitoa, niin tästä se seikkailu alkaa.

PS. Meinasin lentää pyörätuolilla, kun pikkupyörät takerttui ritilään onneksi oli enkelit vieressä jotka saivat kiinni....olisi ollut tarpeen se "nokkapyörä", mutta päätös siitä että se on myönnetty tuli tiistaina joten vasta seuraavalle reissulle...




Tämä kruunasi alkuloman haasteet....

Koulutien alkaminen oli vähän takkuista.......

                              Kuva on otettu Sahrajärven kansakoulussa Multialla 1952, kun kävin normaalikoulua syyslukukauden tuossa koulus...