maanantai 11. heinäkuuta 2011

Tienhaarassa - sydän vie ja järki sanoo ei, mitä tehdä?


Löysin onnenapilan!

Eilinen päivä meni vähän pitkäksi, kun kyläpaikassa odottelin ukkosen poistumista alueelta, että päästiin opettelemaan tietokoneen hienouksia. Lopulta ukkonen väistyi ja sukulaisnaiselle yritin opettaa alkeita kuvankäsittelystä. Aika hurahti rattoisasti hyvässä seurassa ja vielä pulahdin heidän laiturilta uimaan, niin kello olikin tosi paljon ennenkuin olin takaisin mökkeröllä. Mökkeröllä menin facebookiin ja tänään ei oikein mennyt ajatukset yksiin chattikaverin kanssa joten laitoin koneet kiini joten jakoimme keskustelua tekstarein.... Nukuin huonosti, kun mietin että miten tästä eteenpäin antaako sydämen viedä vai käyttääkö järkeä joka sanoo ei, siinä pulmaa kerrakseen.  Aika näyttää, että miten....?

Heräilin aamuun vähän tahmeasti, koska en todellakaan nukkunut hyvin. Murukahvia keittäessä huomaisin, että mökkerön jääkaappi lainehtii!!! Syy selvisi nopeasti, että kaasu oli loppunut ja nyt teki mieli sanoa muutama ruma sana! Soittelin sukulaismiehelle, että voinko lainata hänen vaunustaan kaasupulloa, kävi kuitenkin ilmi, että suutin on erilainen eikä se käy minun tarpeeseen. Kertaalleen kannoin tavarat vaunuun, mutta toin takaisin, kun en saanut jääkaappia toimimaan.  Jälleen kerran soittelin naapuriin, että "nainen pulassa" oisko teillä kaasupulloa lainaksi? Mikä helpotus kohta naapurin Toivo toi minulle uuden pullon joten jääkaappi tuli kuntoon. 

Minulla oli muutama asia kirkolla ja pari sovittua tapaamista. Ensin menin apteekkiin, leirinta-alueelle hakemaan kaasupulloa ja huoltoasemalta bensaa.... auton nokka kohti Uuraista. Laitoin sovitulle ihmiselle tekstarin, että olen juuri lähtenyt Multialta ja olen tapaamispaikalla hyvissä ajoin. Vastaukseksi tuli, että ei "hänelle" käykään. On tullut jos mitä estettä, että se siitä! Muutenkin oli tiukka aikataulu, niin vähänkös harmitti "miksi ihmeessä hän ei voinut sitä viestiä laittaa akaisemmin", sillä turhaan kiirehdin hänen takiaan. Jatkoin matkaa ystävän luokse tosin olin siellä vähän liian aikaisin.... hyvässä seurassa harmittaminen loppui, syötiin hyvää keittoa, saunottiin, kahviteltiin ja tärkeintä puhuimme kuulumiset....  sain yllätyssoiton eräältä ihanalta blogi- ja facebook kaverilta, että nyt he ovat Multialla joten lupasin poiketa kotimatkalla. Tosi kiva tavata sellainen ihminen joka tietää sinusta lähes kaiken, vaikka ei olla koskaan tavattu... hyvällä mielellä ajelin sieltä mökkerölle. Naapuri sai lainaamansa kaasupullon joten tällä hetkellä kaikki hyvin.

Loppu ilta facebookissa - kiva katsoa ketkä ystävät on paikalla, heippa teille kaikille!



3 kommenttia:

  1. Noo, ain pitää pitää rakastua rationaalisesti ;) Mutta kyllähän sen varmaan itse tietää paremmin miten menetellä. Onnea valitsemallasi tiellä.

    Muutenkaan ei näemmä vastoinkäymisistä ole ollut pulaa. Toivottavasti hommat lähtevät luistamaan paremmin.

    VastaaPoista
  2. Olet, Leena, sitkeä sissi. Et vastamäessä lannistu, sen huomaa kertomuksistasi. Ystävät ovat hyvät olemassa. Sydämen asioissa kannatan harkitsevuutta, jota aikuiselta naiselta löytyykin. Sadepäiväterveisiä täältä "pohjoisesta".

    VastaaPoista
  3. Zim - joo, no oikeasti ei ole edes rakastumisesta kysymys, vaan siitä voinko lähteä matkaan tai en? Täällä mökkeröllä olisi tylsää jos ei tapahtuisi mitään....!

    Delilah - sitkeyttä kyllä mulla riittää!!!

    VastaaPoista

Koulutien alkaminen oli vähän takkuista.......

                              Kuva on otettu Sahrajärven kansakoulussa Multialla 1952, kun kävin normaalikoulua syyslukukauden tuossa koulus...