Parlamentin istuntosali
Täällä istuu Jyrki Katainen ja jos tarkkaan katsoo, niin hänen kuva on tuossa seinällä, siis Komissio rakennus on tämä
Parlamentin sisääntulo jossa on kaikkien jäsenmaiden liput. Tässä kaikki kuvauttaa itsensä.
Liisa Jaakonsaari ja hänen yksi avustajista.
Pääsin Liisan kanssa samaan kuvaan.
Suomen edustustossa on hyviä naisia hyvillä paikoilla.
Katuvilinää....
Viime viikon torstaina meitä lähti 25 hengen porukka Brysseliin Liisa Jaakonsaaren vieraaksi. Minulle oli tilattu "pyörätuoli" palvelu lentokentälle joka Helsingin päässä pelitti hyvin. Matka sujui hyvin myös mennessä Brysselin päässä - ajeltiin jeepillä pitkin kellarikäytäviä kaksi saman porukan ihmistä pääsi kyytiin. Kahdella matkalaisella oli matkalaukku hukassa, joten siinä meni vähän aikaa odotellessa. Bussi pääsi matkaan kohti hotellia. Liisan avustaja Saara auttoi meitä löytämään huoneet. Sain kivan kämppiksen. Illalla kämpiksen kanssa sukellettin Brysselin iltaan ja löydettiin ruokapaikka läheltä jossa syötiin hyvää ruokaa - tosin annos oli vähän liian iso minulle.
Perjantai aamuna sain mennä taksilla Parlamentti-taloon. Liisan avustaja oli soittanut minulle taksin ja sain ottaa kämpiksen kaveriksi. Toiset lähti julkisella busilla. Me jäätiin odottamaan taksia jota ei sitten koskaan tullut! Hotellin respassa henkilökunta vain nosteli hartioitaan, että ei voi mitään on kuulemma kadut suljettu joten taksit ei pääse hotellille. No, me lähdettiin sitten käveleen vieraassa kaupungissa eikä meillä ollut mitään hajua siitä, että missä voisi olla taksiasema. Saatiin lennosta tosin Liisan avustaja oli jo ehtinyt soitella, että missä me oikein ollaan? Lopulta päästiin parlamentin ovelle jossa muu porukka odotteli. Saattoi joku siellä vähän hermoillakin, kun kuittailivat asiasta.
Tutustuminen sujui kuitenkin hyvin ja pysyin porukassa. Seuraavaksi lähdettiin Komissiorakennukseen jälkeen taksilla jota ei kuulunut ja taas lennosta sellainen joka meinasi ottaa vähän yleimääräistä, kun pyysin kuitin niin ei meinannut antaa rahasta takaisin. Jäi vähän paskafiilis siitä, että kun hoksaavat, että joku muu maksaa kyydin, niin kaikki yrittää hyötyä siitä. Päästiin kuitenkin tällä kertaa vähän nopeammin sinne mihin meidän pitikin. Taas taksilla lounaspaikkaan jossa Liisa odotteli meitä. Avustaja tuli meidän kanssa taksiseikkailuun mukaan, jouduimme taas taksia kyttäileen kadun varrella, mutta taksi tällä kertaa tuli. Tosin kuskin viereinen paikka oli täysi roinaa ja kuski närkästyi, kun joutui siirtämään tavaransa siitä pois. Ravintola löytyi ja ruoka oli hyvää, vaikka pientä sähellystä järjestelyissä oli havaittavissa, siis ryhmän järjestäminen ei ole kovin helppoa, koska avustaja oli uusi ja me ensimmäinen ryhmä.
Ruokapaikka oli lähellä Suomen edustustoa joten sinne mentiin kävellen minä joukon hännillä, mutta onneksi ei ollut pitkä matka.... oltiin yhtä aikaa toisen ryhmän kanssa kuulemassa, että mitä siellä oikein tehdään.
Aikamoista pyöritystä! Mietin, että jos olisi ollut pyörätuoli mukana, niin olisi ollut helpompaa, mutta moneen paikkaan olisi jäänyt menemättä oli sen verran hankalia paikkoja. Jäätiin kämpiksen kanssa vähäksi aikaa kaupungille. Käytiin kahvilla ja ihmeteltiin upeita rakennuksia. Löysimme taksiaseman josta tällä kertaa saimme heti auton ja pääsimme kovassa ruuhkassa kohti hotellia. Hotellissa oli sillä aikana kärähtänyt minun puhelimen laturi ja eikun uutta etsimään ja onneksi löytyi jonkin sortin vekotin jossa oli akkupatterien laturi yhdessä. Samalla reissulla löydettiin tosi ihana ruokapaikka joka sekin oli liikuntaesteiselle haasteellinen, mutta hyvä ruoka parempi mieli!
Lauantaina oli ohjelmassa kiertokävelyä kaupungilla, jonka jätin väliin ja toinen porukka lähti museoon katsomaan taidetta. Päätin lähteä yksin käveleen kohti keskustaa ja ihmettelin ja kuvasin kaiken mahdollisen. Kävin muutamassa kaupassa katsomassa minkalaisia vaatteita on tarjolla yms. Löysin aivan ihanan vaatteen pikkujouluja varten joka tarttui mukaan. Olin kävellyt tarpeeksi ja käännyin samaa tietä takaisin. Paluumatkalla poikkesin erääseen ihanaan kahvilaan sisään leivoskahveille ja hetkeksi istumaan. Lopulta raahauduin hotelliin huilaileen, että jaksan vielä lähteä illalliselle Liisan kanssa.
Illalliselle meno onnistui hyvin, vaikka taksi jätti meidät jälleen todella kauaksi kohteesta. Ravintolan toiseen kerrokseen mentiin keittiön hissillä....ja oltiin hetki lukkojen takana. Esteettömyys näyttää olevan Brysselissa todella vaikeaa.....huumorilla siitäkin selvittiin. Minulla oli Maailman mittainen ry:n hyväksi myytäviä koruja mukana joita sain myytyä ihan kivasti, kun Liisa vähän mainosti. Liisalle annoin eväitä MEP:in työhön, että "Esteetön Eurooppa" on se mitä toivon vammaisten ihmisten kannalta, no se on ihan mahdoton tehtävä, mutta matkalla ollaan, ehkä joskus tulevaisuudessa ajatuksena menee läpi.... kaikkien Eurooppa!
Sunnuntai aamuna lähdettiin kohti lentokenttää ja kotimatka alkoi. Vammaispalvelu kentällä ei toiminut kunnolla - kukaan ei antanut oikeaa tietoa. Ensimmäinen auttaja "syleksi" jotain, että olin väärässä paikassa, mutta kun kukaan ei kertonut. Täällä pitää siis vammaisen mennä ensin jättämään matkalaukkunsa ja sen jälkeen vasta nämä avustajat tulee auttamaan, vaikka muualla apua saa heti kun tulee kentän alueelle, kerpele! Lopulta sain ystävällisen työntekijän joka oikeasti auttoi ja taas ajettiin jeepillä pitkin kellaria....
Hieno matka ja kiitos Liisa Jaakonsaarelle kutsusta! Ollaan saatu Meppi joka välittää vammaisten asioista Euroopan Unionissa.
