Minosrity and Indigenous Peoples' Rights - seminaari

Olin kaksi päivää kestävässä seminaarissa 4.-5.10.2011 Helsingin Kuntatalossa.

Maailman mittainen blogista voi katsella lisää kuvia sieltä.

Kaksi päivää putkeen istumista koko päivä tuntui vähän kropassa. Seminaari oli mielenkiintoinen siellä oli ihmisoikeusihmisiä ympäri maailman. Suomen vähemmistö kansaa edusti lappalaiset. Minusta asia sai kohtuuttoman paljon aikaa, kun ihmisoikeudet ovat ihan eri luokkaa, kuin kehitysmaissa.  Kuvassa oleva nainen Ms. Janatul Ferdous Ivy oli Bangladeshista, keskellä hymyilee Jukka Kumpuvuori, lakimies suomen Turuust... ja Abilis säätiön edustajana hän oli vammaisasioita käsittelevän workshopin puheenjohtaja.

Minulle tuli yllätyslähtö suoraan seminaarista....

Sain pyynnön lähteä Korsoon viemään salarakkaita kuvikseen, kun perheen isin piti mennä töihin vielä.... mielellänihän minä sinne suuntasin ja sain kolme pientä kyytiin, nimittäin kun kaksi vanhinta jäi kuvataide kerhoon, niin kolmanneksi vanhin lähti minun kanssa kyläileen "sukulaismiehen" luokse odottamaan, että milloin kerholaisten kerho loppuu. Siellä sattuikin olemaan yhtä aikaa myös toinen pikkuinen tyttö ja vähän aikaa vierastettua, niin jo tytöt leikki yhdessä. Aika meni nopeasti ja meidän täytyi lähteä hakemaan kerholaisia, niin aikas hellyttävän kohtauksen todistimme, kun kaksi viisivuotiasta halasi toisiaan ja toivoivat, että pääsisivät uudestaan leikkimään yhdessä? Näin vanhemmalta isotädiltä ihan silmät kostu. Palautin kaikki kolme "salarakasta" takaisin kotiin ja lähdin ajelemaan kohti kotia... mukana oli "salarakkaan" kaulakoru joka pitää korjata äsken siihen liimat laitoin huomenna pysyy jo kivi paikallaan. Pitkän illan jälkeen vielä chattailin maailmalle ihanien ytstävien kanssa. 

En saanut tänäänkään kovin pitkään nukkua, kun lähdin kiitämään fysioterapiaan, mennessä ostin autoon laturin, kun tuon älypuhelimen akku ei kestä yhtään mitään, (siis eilen akku tyhjeni ihan tyhjäksi ja puhelin olisi ollut tarpeen) nyt on autossa varalla, että voi ladata.... vähän myöhästyin jumpasta... ehdin kuitenkin kaikki temput tehdä ja sitten olikin jo kiire ystävien luokse lounaalle ja uusi pyörätuoli pääsi tanssimaan ilman minua, koska lainasin sitä hyvän ystävän poikaystävälle. Huomenna pyörätuoli tulee kotiin, enkä vielä ole keksinyt hyvää nimeä sille - olkoon vielä "pikkumusta". Sieltä kotiin ja tekeen töitä tietsikalla ja pakkasin yhden ison lasiesineen, kun se huudettiin huutonetissä... huomenna lähtee postiin...

Huomenna on ihanan pienen tytön syntymäpäiväjuhlat joten koko päivä on ohjelmoitu.... Heippa!